Ristiriita on ihmisyyttä

"Kato ei ihminen oo mikään kone." - Etsivä Kokki (Leo Jokela)
Tähdet kertovat, komisario Palmu (o: Matti Kassila, Suomi 1962)

Sitaatti jostain syystä palasi tätä kirjoitusta pohtiessa mieleeni, vähän eri merkityksessä kuin leffassa, mutta kumminkin.

Olen kirjoittanut aiemmin siitä, miten logiikka on yliarvostettua. Johdonmukaisuudella on paikkansa yhteiskunnassa, mutta on syytä punnita tarkoin, milloin se on tarpeen ja milloin ei. Ihmisellä on oikeus olla omissa mielipiteissään ja valinnoissaan reilusti ristiriitainen. Eikä se ole vain oikeus, vaan ihmisen perusolemus. Se on paitsi inhimillistä ja luonnollista myös rutosti kiinnostavampaa, antoisampaa ja inspiroivampaa kuin ennustettava ja vangitseva johdonmukaisuus.

Hellin tätä ajatusta aina, kun toimittajan töissäni haastateltavaksi sattuu henkilö, joka on jollain tavalla ristiriitainen. Sellainen iskee kipinää ja saa omassa kaalissani jonkinlaisen prosessin liikkeelle. Juuri liike on olennaista. Ilman jotakin sovittamatonta ristiriitaa ei synny jännitettä ja dynamiikkaa.

Olen keskustellut viime aikoina ystävieni ja perheenjäsenteni kanssa johdonmukaisuuden vaatimuksesta kulttuurissamme. Käsite on keskusteluissa kyseenalaistettu. Onko sellaista vaatimusta? Kuka muka vaatii? Voisiko olla niin, että heijastan vaatimuksen maailmaan suoraan omasta tajunnastani? Mahdollisesti, ja siihen on syynsä.

Olin teininä ylpeästi umpimielinen, omaan erinomaisuuteeni sulkeutunut ja kaikkea itsestäni poikkeavaa kavahtava hahmo. Mielipiteeni, jos niitä nyt sellaisiksi voi kutsua, olivat onttoja kärjistyksiä ja yksinkertaistuksia. Sellainen oli nuorten keskuudessa aivan normaalia maaseutupaikkakunnalla Suomessa 1990-luvulla. En tiedä millaisessa maailmassa teinit nykyään elävät, mutta toivottavasti tilanne on edes vähän elänyt.

Joskus lukioajan lopulla päähäni alkoi eksyä ensimmäisiä ihka oikeita ajatuksia, jotka haastoivat vanhat ideaalini. Siitä alkoi prosessi, joka jatkunee hamaan hautaan saakka. Viimeksi kirjoitin armeijasta, ja siellä muistan jo voimakkaasti kyseenalaistaneeni järjestelmässä vallitsevan tympeän umpimielisyyden ja ruman ihmiskuvan.

Kun muutin Tampereelle, mieleni avautui ensimmäisen kerran aivan ratkaisevasti. Entisen kotikuntani ylle laskeutui mielikuvissani nopeasti ankeuden verho. Ymmärsin, että esimerkiksi pitkän tukan tuoma väkivallan uhka, joka oli näyttäytynyt valitettavana mutta väistämättömänä osana elämää, ei olekaan kaikkialla ihan jokapäiväistä todellisuutta. Hiljalleen aloin hahmottaa kaikenlaista muutakin.

Miten tämä liittyy ristiriitaisuuteen ja johdonmukaisuuteen? Juuri umpimielisyyden käsitteen kautta. Kuvittelemaani johdonmukaisuuden vaatimusta huutaa ilmoille se sisäinen umpimielinen teinini. Eikä se ole ainoa. Valitettavasti kaiken uuden ja erilaisen pelko sekä eläminen pelon tunteesta käsin on tämän päivän suomalaista todellisuutta myös aikuisväestön keskuudessa. On kai aina ollut. Ei se ehkä sentään ole hallitseva sieluntila, mutta yleistä se on. Minä tunnistan sen oikein hyvin ja koen sen siksi voimakkaasti.

Annan esimerkin. Yritän kaiketi nykyään elää jotenkin ekologisesti, ja sellainen pyrkimys on maailman helpoin ampua alas juuri johdonmukaisuuden antamin asein. Kantava syytös on se, että kun et kumminkaan voi löytää elämänmuotoa, joka ratkaisisi kaikki ongelmat jos kaikki maailman ihmiset sitä noudattaisivat, miksi edes yrität? Ihan turhaa puuhastelua, piiperrystä ja hippeilyä! Nolo jätkä, me nauretaan sulle täällä.

Kun vilkaisen verkkokeskusteluja, on helppo havaita, että sisäinen junttini ei ole ainoa, joka protestoi valintojani juuri tällä argumentilla. Pelkästä valintojen johdonmukaisuudesta ei toki tietenkään ole kyse, vaan asiaan liittyy syvempikin kulttuurinen ja ideologinen - tadaa - ristiriita! En nyt ala sitä tässä sen enempää analysoida, mutta heitän, että onkohan meillä jokin kätketty kaipuu yhtenäiskulttuuriin, jossa elämänmuodot muodostaisivat harmonisen ja j-o-h-d-o-n-m-u-k-a-i-s-e-n kokonaisuuden? Ja eikö se ajatus tunnu jotenkin kauhealta?

Tosiasiassa on tietenkin hyvä, että tekee edes jotain hyväksi katsomansa asian eteen. Etenkään kun se ei ole keltään muulta pois. Vaikka olisihan se tietenkin johdonmukaista, ettei tekisi mitään. Ja se vasta onkin kammottava ajatus, että kaikki maailman ihmiset eläisivät samalla tavalla.

Toinen esimerkki. Kaikki tuntevat guilty pleasure -ilmiön. Siis tunteen siitä, että tykkää jostain, josta ei oikein saisi tai edes haluaisi tykätä. Mistä muusta syyllisyys siihen nautintoon ilmaantuu kuin siitä, että tämä nautinto on ristiriidassa minäkuvani, sosiaalisen roolini tai muiden nautintojeni kanssa?

Sisäisen junttini ja ristiriitaisuuden pohtiminen on vähäsen avartanut itsetuntemustani, mistä kiitos etenkin keskustelukumppaneille. Olen perinteisesti ollut jääräpäisesti kiinnostunut niistä asioista, joista olen ollut valmiiksi kiinnostunut, ja hyvin haluton kiinnostumaan mistään muusta. Se on ollut johdonmukaisuutta rakastavan umpimielisyyteni eräänlainen uusi tuleminen. Se, että tämä sisäinen junttini on oikeasti osa minua edelleen, tuntuu - tadaa - ristiriitaiselta! Miten ihanaa!

Nyt kun olen tietoisesti koettanut olla pikkuisen rohkeampi ja ennakkoluulottomampi kohtuullisella menestyksellä, olen huomannut, että rakastan arkielämän kontrasteja ja erilaisissa henkisissä ilmapiireissä vierailua. Minusta on mahtavaa mennä joogatunnilta lätkäpeliin tai toisin päin. Tuntuu ehkä teistä laimealta kontrastilta, mutta minun kapeassa maailmassani saan siitä kicksejä. Lisäksi olen huomannut, että tykkään joutua paikkoihin ja tilanteisiin, joihin en uskoisi ennalta joutuvani.

Aiheeseen liittyy löyhästi muutama sivujuonne, joihin palaan ehkä joskus. Sössötykseni päättyköön seuraavaan humanistiseen manifestiin: ihminen ei ole kone, jonka toiminnan ja reaktiot voi ennustaa ja jonka voi ohjelmoida särmättömän miellyttäväksi. Ihmisyyden ytimessä ovat ristiriitaisuus, arvaamattomuus, yllättävyys, moniulotteisuus, ärsyttävyys, poukkoilevuus, uteliaisuus ja alituinen ambivalenssi.

Asevelvollisuus on taantumusta

Kävin vuonna 2001 armeijan, enkä ole tähän päivään mennessä onnistunut keksimään siitä mitään hyötyä. En itselleni, en Suomen puolustuksen uskottavuudelle enkä kenellekään. Kieltäydyin reservistä pari vuotta myöhemmin.

Nyt keskustellaan kovasti yleisestä asevelvollisuudesta, koska Ohi on -kampanjassa kerätään nimiä kansalaisaloitteeseen yleisen asevelvollisuuden lakkauttamiseksi. Oma nimeni allekirjoittajista jo löytyy. Monet sulkeiset ehditään vielä pitää ennen kuin tällainen aloite pannaan täytäntöön eduskuntakäsittelyssä, vaikka se sinne asti etenisikin. Mutta hyvä että avaus on tehty, saadaanpahan keskustelua.

Joskus lakkauttaminen tapahtuu, siitä olen varma. Perustelut lakkauttamisen puolesta ovat vedenpitävät ja niitä on moni minua ansiokkaampi blogaaja jo listannut tyhjentävästi, kuten Elisa Kivistö tässä ja Otto Lehto tässä. Lyhyesti: yleinen asevelvollisuus on tasa-arvon kannalta räikeästi syrjivä, sodankäynnin kannalta vanhanaikainen ja talouden kannalta kustannustehoton järjestelmä. Sitä halutaan ylläpitää ennen kaikkea perinne- ja tunnesyistä, vaikka kuinka jankutettaisiin koko maan uskottavasta puolustuksesta.

Keskustelua seuratessani olen miettinyt, miksi aika ei ole kullannut omia inttimuistojani. Edellisessä postauksessani mainitsin, kuinka nuorempana "kärsin, kun minulle osoitettiin ulkoapäin jokin kokemus tai tehtävä vain siksi, että sen avulla liittyisin johonkin laajempaan kaanoniin". Tällaisia olivat ennen kaikkea rippikoulu ja armeija. Kuvaavaa on, että olen sittemmin eronnut paitsi reservistä myös kirkosta.

Minusta on sikamaista, että valtiollinen väkivaltainstituutio kaappaa nuorilta miehiltä vähintään puoli vuotta sellaisessa elämänvaiheessa, jossa identiteetti, ajatusmaailma ja elämä muutenkin ovat vasta oraalla. Siviilipalveluksen pituus tuntuu suorastaan kiusanteolta, totaalikieltäytyjien vankilatuomioista tai jalkapannoista(!) puhumattakaan. Nokkeluus tietenkin auttaa. Monet terveet ja täysipäiset asevelvolliset vehkeilevät itselleen palveluksesta vapauttavan C-terveysluokituksen, ja heille siitä täydet pisteet.

Nykyisenlaista armeijaa perustellaan myös muista kuin sotilaallisista näkökulmista. Puhutaan miesten koulusta, sosiaalistavasta vaikutuksesta, erätaidoista, ylivertaisesta johtajakoulutuksesta ja ties mistä tapakasvatuksesta. Mikään näistä ei yleistä asevelvollisuutta perustele. Mitä johtamiseen tulee, tämä Tommi Hermusen kirjoitus tiivistää minunkin näkemykseni armeijan johtamismallista.

Eräs kummallisimmista asevelvollisuuden perusteluista on vetoaminen sotaveteraaneihin. Minä en vain kerta kaikkiaan näe yhteyttä sotaveteraanien kunnioittamisen ja varusmiespalveluksen suorittamisen välillä.

Yllätyin silloin 19-vuotiaana siitä, millaista arvomaailmaa valtion ylläpitämässä laitoksessa viljeltiin. Umpikonservatiivinen ja mustavalkoinen maailmankatsomus, muukalaisviha, ankeat sukupuolikäsitykset ja yleinen matalamielisyys jylläsivät. Ei niissä minulle sinänsä mitään uutta tai ihmeellistä ollut, mutta olisin kuvitellut armeijan edes yrittävän olla jotenkin moderni instituutio. Edustihan se minun silmissäni valtiota, johon oli vastikään valittu ensimmäinen naispresidentti, joka siis oli myös puolustusvoimien ylipäällikkö.

Olin naiivi. Tietysti on niin, että sellainen kuvitteellinen sodankäynti, johon asevelvollisuusarmeija oman eetoksensa mukaan soveltuu, vaatii matalamielisyyttä. Siinä ei ole sijaa inhimillisyydelle. Ihmisen täytyy taantua sotilaaksi. Tätä taantumusta armeijassa harjoitellaan ja harjoitetaan.

Mutta kun se asevelvollisuusarmeijan kuvitteellinen sodankäynti on kirjaimellisesti kuvitteellista. Tässä ajassa todelliset uhat ovat toisenlaisia. Miksi siis velvoittaa ihmisiä tilapäiseen taantumukseen? Aina silloin tällöin nousee pieni kohu jostakin armeijassa tapahtuneesta hölmöilystä, kuten vuonna 2009 kävi. Julkitulleet tapaukset ovat vain jäävuoren huippu.

Aina taantumus ei ilmeisesti ole edes tilapäistä. En tiedä teistä, mutta kyllä minusta esimerkiksi tämä Aliupseeriliiton puheenjohtaja Leinon kirjoitus edustaa älyllistä vähäväkisyyttä, oli asiasta mitä mieltä hyvänsä.

Kaikesta huolimatta tunnen paljon fiksuja ihmisiä, jotka ovat käyneet armeijan mielellään ja pitävät sitä positiivisena kokemuksena. Miehiä ja naisia. Maanpuolustustahtoa suomalaisilla on sen verran, että eiköhän maanpuolustuksen voisi järjestää jotenkin järkevämminkin kuin asevelvollisuudella. Miten? Tekisi mieli sanoa, että miten tahansa, kunhan ei näin.

Suosittelun aikakausi

Moni taatusti tunnistaa tunteen: oma kokemus musiikista on niin ainutlaatuinen, että sitä tekee mieli varjella. Sama pätee tietysti taiteeseen laajemminkin, mutta musiikki on omalla kohdallani paras esimerkki. Kun on jotakin kummallista reittiä löytänyt jonkun hyvän bändin ja kuvittelee, että kukaan muu ei tiedä tästä mitään, on sietämätöntä huomata hetken päästä, että samaa yhtyettä kuuntelevat "kaikki". Siinä on turha enää vinkua, että minä tiesin tästä ennen kuin kukaan teistä.

Sama toimii toisinkin päin. Kun muut hehkuttavat, on vaikea tarttua. Vasta pölyn laskeuduttua on helpompi ottaa hehkutuksen kohde testiin ja muodostaa siitä oma mielipiteensä, ilman yleisen pöhinän muodostamaa painetta.

Siinä on lapsellisen minä itte -uhman piirteitä, mutta koetan nyt perustella sen jotenkin kauniimmin, jotta ei tarvitsisi tuntea itseään niin lapselliseksi. Olennaista on säilyttää suora ja rikkumaton yhteys omaan kokemukseensa. Ei ole hyväksi antaa ulkopuolisen paineen rappeuttaa sitä.

Olen ollut jääräpäisyyteen saakka individualisti jo ennen kuin tiesin mitä sana merkitsee. Teiniaikoina vastustin kaikenlaista massakulttuuria henkeen ja vereen. Kammosin tasapäistäviä sukupolvikokemuksia, koska halusin elää juuri niin kuin halusin, ketään tottelematta ja seurailematta. Jälkeenpäin on tietenkin selvää, että olihan minulla esikuvia ja vaikutteita. Silti oli vankka halu tutustua ja ottaa selvää asioista omalla tavallani, omalla ajallani ja omalla intuitiollani. Kärsin, kun minulle osoitettiin ulkoapäin jokin kokemus tai tehtävä vain siksi, että sen avulla liittyisin johonkin laajempaan kaanoniin. Minä itte, saakeli!

Tämä taipumus elää minussa yhä sitkeästi. Siksi hätkähdän, kun älypuhelimeni ehdottaa minulle "kavereiden musiikkisuosituksia". En minä niitä kaipaa! Kuuntelen mitä kuuntelen. Jos kuuntelen tätä nyt, ei kiinnosta että "saattaisin pitää" tuostakin. Otan selvää joskus jos otan. En nyt.

En ole koskaan ymmärtänyt sitä, että jotkut suorastaan pyytävät suosituksia ikään kuin välttääkseen muiden huonoksi toteaman musiikin ja löytääkseen hyväksi todetun. Sehän on juuri kaikkein siisteintä päättää itse, mistä pitää ja mistä ei! Siinä haastaa sekä itsensä että yleiset "totuudet", eikä vain seuraile laiskasti jotain konsensusta. Niskavillani nousevat pystyyn, jos joku sanoo minulle, että bändin X levyistä nimenomaan Y ja Z ovat "ne olennaisimmat tapaukset". Kiitos vaan, päätän itse mikä minulle on olennaista ja mikä ei.

Koska ristiriitaisuus kuuluu ihmisyyteen, mistä joskus myöhemmin lisää, hehkutan tietenkin itse kaikenlaista musiikkia jatkuvasti. Mutta en kuvittele, että sillä olisi mitään vaikutusta kehenkään. Korkeintaan näen muiden hymyilevän vinosti: "taas se on liekeissä jostain". En halua, että minun kokemukseni on kenellekään muulle mikään vaikute. Päättäkää itse mistä pidätte!

Tämä kaikki saattaa edelleenkin olla vain lapsellista umpimielisyyttä. Mutta silti: miksi kukaan haluaa antaa muiden päättää, mitä mieltä asioista pitää olla? Tämä pätee etenkin ehdottoman subjektiivisiin asioihin, mutta on aika hyvä kysymys yhteiskunnassa laajemminkin.

Asia tuli mieleeni, kun luin tämän artikkelin taannoin. Sosiaalisen median aikakaudella positiivisuus ruokkii positiivisuutta. Kun jotakin peukutetaan ja kehutaan, se kerää lisää peukkuja ja kehuja, vaikka peukutus olisi alun perin täysin sattumanvaraista. Artikkelissa viitataan joukkojen viisaus -ilmiöön, joka toteutuu, kun pitää arvata jotakin mitattavissa olevaa numeraalista asiaa. Tällöin joukko ihmisiä pääsee aina lähemmäksi totuutta kuin yksilö. Harmi vaan, että joukko ei enää ole kovin viisas silloin, kun kyse on subjektiivisista kokemuksista. Se vain säntää jonnekin, ja sitten ollaan porukalla yhtä mieltä.

Perusmekanismi on samanhenkinen, oli kyseessä sitten numeraalinen arvaus tai taiteellisen arvon määrittely. Rautalankamalli voisi olla tällainen: joukossa on joku kaveri, jolla on substanssia ja joka osaa esittää valistuneen mielipiteensä vakuuttavasti. Hänelle löytyy kenties opponentti, joka pakottaa kaverin pinnistelemään ja perustelemaan näkemyksensä entistä vankemmin. Seuraa mahdollisesti väittely. Sivustaseuraajille tulee jommastakummasta sellainen olo, että tuo on kyllä oikeassa, argumentit käyvät järkeen, ja hän on muutenkin fiksu. Helppoa.

Mutta kun taiteessa kukaan ei ole oikeassa. Kiihdyttääkö sosiaalinen media näennäisestä moniäänisyydestään huolimatta kokemusten synkronisaatiota yleisiksi totuuksiksi? Ainakin suositteleminen on helpompaa kuin koskaan, eivätkä sitä tee vain ihmiset, vaan myös ohjelmat. Melko tylsämielistä.

Näsäviisastelija siellä kuvitteellisessa lukijakunnassani kysyy, miten sitten voi löytää uusia juttuja ellei suositusten kautta? Luotan intuitioon. Tulee vain jokin impulssi, joka tekee vaikutuksen ja josta jää jotakin mieleen. Se voi tulla keikalta, lehdestä, sosiaalisesta mediasta, kaverin puheista tai kyläillessä tai baarissa taustalla soivasta musiikista. Mistä vain. Niin käy kun pitää silmät ja korvat auki, on utelias ja painaa asioita mieleensä. Niin käy kun elää.

Tietenkin ystävien suosittelu vaikuttaa jollain tasolla. Mutta omakohtaisuuden elementti, mikä ikinä se sitten onkin, on korvaamattoman tärkeä.

Parhaimmillaanhan musiikki on silloin, kun pystyy määrittelemään sen hetken, jolloin se luikerteli tajuntaan. On paljon mukavampaa muistaa, että tämä jäi mieleen siellä ja siellä silloin ja silloin, kuin että kaveri suositteli sitä Facebookissa. Siinä on omakohtaisempi hehku.

Musiikki ja taide ylipäänsä ovat henkilökohtaisia asioita, eivät mitattavia. Omalle kokemukselle ei tarvitse etsiä vahvistusta ulkopuolelta.

Suora ja henkilökohtainen yhteys ratkaisee. Vaikka kuuntelisikin samaa levyä kuin kaikki muutkin juuri nyt, se ei vähennä oman kokemuksen arvoa. Eikä sen arvo jakamalla kasva, vaikka esimerkiksi rokkikeikalla voikin saavuttaa jonkinlaisen hurmoksellisen yhteisyyden tunteen.

Oma kokemus on oma, ja juuri siksi arvokas.

Kohtuuttomuudesta

Minua on elämäni aikana moitittu muun muassa siitä, etten osaa nauttia elämästä. Moite on merkillinen, koska omasta mielestäni olen keskittynyt aina voimakkaasti nimenomaan niihin asioihin, joista nautin. En ole koskaan pitänyt itseäni askeetikkona, vaan jossain mielessä jopa materialistina.

Jos se tekee minusta askeetikon, etten oikein tule toimeen kohtuuttoman yltäkylläisyyden kanssa, olkoon sitten niin. Minusta kohtuuttomuudessa ei vain ole mitään järkeä, ja me kaikki kuitenkin elämme siinä. Eikä se ole kenellekään hyväksi, lopulta.

Kävin taannoin Amerikassa ensimmäistä kertaa elämässäni. Olin ensin New Yorkissa ja sitten Barge to Hell -risteilyllä Karibianmerellä. Ajatus kohtuuttomuudesta nousi mieleeni jo kun nousin Helsingissä koneeseen. Miten vajaan seitsemäntuhannen kilometrin matkustaminen voi olla näin helppoa ja mukavaa? Täysin kohtuutonta. Kun katselin Empire State Buildingin näköalaparvelta loputtomiin jatkuvaa valomerta, ajatus kohtuuttomuudesta kaihersi mieltä. Eikö vähemmälläkin pärjäisi? Ja entäs se risteily sitten... Ökyluksustason risteilijä oli oikea kohtuuttomuuden monumentti.

Täytyy nyt heti kärkeen sanoa, että reissu oli oikein inspiroiva ja mukava kokemus enkä ahdistunut siellä ollenkaan, vaan nautin kaikesta kohtuuttomasta hulluudesta aivan täysin siemauksin. Olenhan ihminen. Se on helppoa! Ristiriitaisuus kuuluu ihmisyyteen, johdonmukaisuus koneille. Tästä enemmän toiste.

Asiaan.

Olisiko niin, että länsimainen elämäntapamme kumpuaa nimenomaan kaipuusta aineelliseen kohtuuttomuuteen? Onko niin, että kaiken perustana on oletus, että elämän makein päämäärä on olotila, jossa mikään ei ole rajallista, eli toisin sanoen kaikkea voi silmittömästi tuhlata?

Ajatukseni on täysin keskeneräinen ja vajaa kuten aina, mutta kohtuuden käsitteessä on ilmiselvästi jotakin jännitettä. Alkoholi on tietysti erinomainen esimerkki, mutta en nyt tarkoita pelkästään itselle vahingollista kohtuuttomuutta. Kohtuuton on erityisen helppo olla silloin, kun siitä aiheutuu kärsimystä ja vahinkoa joillekin muille jossain kaukana, tai jollekin vielä vaikeammin hahmotettavalle asialle kuten ympäristölle.

Kuka määrittelee kohtuuden rajat? Missä vaiheessa siirrymme järkevästä ja kohtuullisesta elämästä kohtuuttomuuteen? Kun kuljen täällä Pohjoismaiden suurimmassa sisämaakaupungissa, joka kansainvälisesti vertaillen ei ole kaupunkia nähnytkään, minusta tuntuu, että elämme kollektiivisesti täysin kohtuuttomassa yltäkylläisyydessä. Täälläkin, pikkuruisella ja syrjäisellä Tampereella.

Taannoin kohistiin Finnwatchin selvityksestä, jonka mukaan päivittäistavarakauppojen omien halpamerkkien tuotteita tehdään onnettomissa oloissa onnettomilla työehdoilla, lapsityövoimalla ja ties millä. Siitä nousi mieleen tuttu ajatus, että eikö se nyt ole ylipäänsä melkoisen kohtuutonta, että Thaimaassa tuotettu tonnikalasäilyke tahi ananasmehu on Suomessa ihan normaali ja vieläpä edullinen päivittäiselintarvike?

Sivuhuomio: Ei liene ajassamme erityisen kohtuutonta raijata ruista Ruotsista Suomeen, mutta silti kannattaa lukea Nyt-liitteen mainio juttu siitä, miten suomalaisena myydään ihan surutta ruokaa, joka ei ole suomalaista. Se antaa tiettyä perspektiiviä.

Takaisin aiheeseen! Arkipäivän kohtuuttomuudelle tulee helposti sokeaksi. Kun talsin Tampereen keskustassa, voin tehdä valintoja ihan kä-sit-tä-mät-tö-mäs-tä valikoimasta elintarvikkeita ja käyttötavaroita, rihkamasta puhumattakaan. Ymmärrän hyvin niitä, jotka eivät jaksa vastustaa kulutusimpulsseja ja sitten tuskailevat kotonansa kaiken romun keskellä ja heittävät ruokaa roskiin. Minullakin on nurkissa ihan liikaa romua ja ruokaakin pilaantuu, ja voi luoja kuinka se sielua viiltääkään.

Sivuhuomio 2: Jotta ei tulisi liian koherenttia tekstiä, tuli tässä nyt kesken kaiken mieleen, että aiheestahan on nyt just tulilla Petri Luukkaisen dokumenttikin, Tavarataivas. En oo nähny, täytyy mennä kattoon.

Keittiötason evoluutiopsykologialla on helppo järkeillä, että lajimme luontainen tarve tyydyttää tarpeensa (...) on niin perin juurin voimakas, että se ei sammu, vaikka saisimme tuhatkertaisesti tarpeeksi. Mutta edelleen, missä kulkee kohtuuden raja? Se on kysymys, jota minusta jokaisen on terveellistä pohtia.

Kannattaa lukea brittiläisen tekstitehtailijan George Monbiotin joulun alla kirjoittamat mietteet turhan tavaran teollisuudesta. Silkan roskan tehtailu on malliesimerkki kohtuuttomuudesta, jota ei tule edes ajatelleeksi, vaikka - niin, jos sitä ajattelee hetkenkin, se kyllä paljastuu aivan vaivatta.

Tietenkään kyse ei ole ainoastaan rihkamateollisuudesta. Minäkin teen työni pääosin elektronisin apuvälinein, jotka ovat jo vuosikymmeniä kehittyneet ja kehittyvät yhä aivan järjenvastaisen nopeasti. Tuloksena on vuosittain aivan saatanallinen määrä elektroniikkaromua, ja se vasta synkkää tarinaa onkin sitten. Jälleen kerran kohtuuttomuutta, jolta on niin tuskallisen helppo sulkea silmät.

Traagisinta on, että kun tällainen hulluus, kohtuuttomuus ja yltäkylläisyys ovat päivittäistä todellisuutta, ne on suloisen helppo määritellä ihan normaaliksi ja kohtuulliseksi elämäksi. Kun kohtuuttomuus alkaa näyttää kohtuulliselta, on paha merrassa.

Onneksi on lukuisia signaaleja siitä, että suhteellisuudentaju ei ole tyystin kadonnut. Politiikassa ja toisinaan jopa yritysmaailmassa puhutaan etiikasta, ympäristöstä, reiluudesta ja kestävyydestä. Useimmiten vain puhutaan, mutta hitto, edes puhutaan. Kansalaisjärjestömaailmassa on paljon aitoja ja väsymättömiä pyrkimyksiä jonkinlaisen kohtuusajattelun edistämiseen, monesta eri näkökulmasta. Arvostan, etenkin kun päämäärien edessä lienee ihan riittävästi viidakkoa, piikkilankaa ja betoniseinää.

Entä omat valinnat? Niistä vasta puhutaankin. Ei ole sellaista päivää, ettei radiossa tai jossain hölistäisi jotain downshiftaamisesta. Sitä syytetään monesti itsekkääksi leppoistamiseksi ja ivaillaan, että moiseen sluibailuun on varaa ja mahdollisuuksia vain hyväosaisilla (niinkuin tässä tolkuttomassa yltäkylläisyydessä onkin), mutta voisiko kyse olla sittenkin siitä, että pyritään ottamaan edes pieni askel kohti kohtuutta? No joo, ensin pitäisi tietysti yhä määritellä ne kohtuuden rajat, enkä minä aio sitä nyt tässä tehdä.

Päivittäisen todellisuuden kaiken läpäisevä kohtuuttomuus on lannistava ajatus. Ehdotan sen kääntämistä niin päin, että se on koko ajan toistuva kollektiivinen valinta. Silloin se on yllättävän helppo kyseenalaistaa, ja hiljalleen huomaa olevansa kiitollinen vähästäkin, tai mikä nyt kenellekin on vähän ja miten sen nyt sitten mittaa. Mutta. Kiitollisuudesta lisää tuonnempana.

Joskus on hyväksi olla kohtuuton, mutta ei nyt helvetti koko aikaa. Aidot nautinnot syntyvät nähdäkseni ihan muusta.

Yli kymmenen vuotta Infernoa

Vuonna 2002 olin parikymppinen ja sekaisin, kuten nuoret miehet aina ovat. Opiskelin yliopistossa ja soitin rumpuja, vailla sen suurempia päämääriä elämässä. Kävi niin, että Inferno-lehden verkkosivuilla oli ilmoitus, että avustajarinkiin haettiin uusia kirjoittajia. Laitoin sähköpostia, kelpasin porukkaan ja avot, meikästä tuli rocktoimittaja.

En ollut tehnyt vastaavaa hommaa aiemmin, joten perhanasti jännitti tehdä ensimmäisiä haastatteluja. Siitä se kumminkin hiljalleen lähti.

Aina en ole ollut kovin aktiivinen lehdessä, mutta viime vuosina olen tehnyt aivan perkeleesti. Se johtuu muun muassa siitä, että jätin päiväduunit vuonna 2011, kuten silloin kirjoitin. Sen jälkeen olen tehnyt juttuja muuallekin, muun muassa Rumbaan, Rytmiin ja Jyty-lehteen, mutta Inferno on pysynyt keskeisimpänä työnäni. Etenkin nykyään, kun valtaosa Infernon nettiuutisoinnistakin on harteillani.

Kun lehti sai viime vuonna sadannen numeronsa täyteen ja itselleni tuli viime kesänä täyteen 10 vuotta Infernoa, aloin miettiä, mitähän kaikkea aviisin sivuille on tullut vuosien varrella tehtyä. Olikin yllättävän kova homma käydä kaikki lehdet läpi ja listata kaikki jutut mitä olen tehnyt, mutta valmista tuli!

Minulta on silloin tällöin kyselty, keitä kaikkia olen haastatellut. Tässä nämä nyt sitten ovat. Hämmästyttävää että muistin, miten ja missä olen minkäkin jutun tehnyt, vaikka sitä ei aina ole kirjoitettu juttuihin auki. Vuodesta 2007 olen pitänyt Sytykkeitä-palstaa, joka koostuu pienistä sivun ja puolen sivun jutuista. Päätin suosista jättää listaamatta niiden tekotavat, koska a) ylivoimaisesti suurin osa on tehty puhelimella ja b) en millään voinut muistaa kaikkia.

Levyarvioita en ole tehnyt vuosiin kuin ihan satunnaisesti, koska se alkoi aiheuttaa vain ahdistusta. Tuntui älyttömältä, että meikäläisen puolivillaiset fiilikset painetaan lehteen. Niitä en jaksanut listata, kuten en myöskään live- ja festariraportteja, paitsi nyt viime lehdessä olleen ison Barge to Hell -risteilyrapsan.

Enimmäkseen teen jutut puhelimitse, mutta naamatusten on tietysti parasta. Jos langan toisessa päässä on vähäpuheinen ja väsynyt haastateltava, on vaikea tehdä mitään, mutta naamatusten voi vähän sparrata ja tökkiä.

Vaan pitemmittä puheitta, tässä kaikki tekemäni jutut! Sivumäärät ovat vähän viitteellisiä, mutta antavat jonkun käsityksen laajuudesta. Mukana myös tulevan numeron (#104, ilm. 22.2.) jutut.


#6 elo-syyskuu 2002
ensimmäiset levyarviot

#7 loka-marraskuu 2002
Stone Sour - kitaristi Jim Root puhelimitse, 2s
Murderdolls - laulaja Wednesday 13 puhelimitse, 2s

#8 joulu-tammikuu 2002-2003
ei haastatteluja

#9 tammi-helmikuu 2003
Anthrax - kitaristi Scott Ian puhelimitse, 2s

#10 huhti-toukokuu 2003
Soulfly - laulaja-kitaristi Max Cavalera naamatusten helsinkiläisessä hotellissa, 2s
Godsmack - rumpali Shannon Larkin puhelimitse, 2s

#11 kesä-heinäkuu 2003
Sepultura - laulaja Derrick Green puhelimitse, 2s

#12 elo-syyskuu 2003
ei haastatteluja

#13 9-10 2003
Machine Head - rumpali Dave McClain puhelimitse, 2s

#14 12/2003 - 1/2004
Pääkirjoitus
Diablo - rumpali Heikki Malmberg naamatusten treenikämpillä, 1s

#15 helmikuu 2004
ei haastatteluja

#16 maaliskuu 2004
Pääkirjoitus
Chimaira - laulaja Mark Hunter puhelimitse, 2s

#17 huhtikuu 2004
Soulfly - laulaja-kitaristi Max Cavalera puhelimitse, 2s

#18 toukokuu 2004
ei haastatteluja

#19 kesä-elokuu 2004
Pääkirjoitus
Slipknot - rumpali Joey Jordison puhelimitse, 2s
Zakk Wylde puhelimitse, 2s

#20 9/2004
ei julkaistuja haastatteluja, vaikka tein yhden:
Testament - laulaja Chuck Billy naamatusten Provinssirockissa, haastattelunauha katosi...

#21 10/2004
Vt. päätoimittajana Vilho Rajala!
Mnemic - laulaja Michael Bøgballe puhelimitse, 1s

#22 11/2004
ei haastatteluja

#23 12/04-1/05
Korn - laulaja Jonathan Davis puhelimitse, 2s

#24 2/05
Pääkirjoitus
Toimittajaesittely!
ei haastatteluja

#25 3/05
Pääkirjoitus
ei haastatteluja

#26 4/05
Paradise Lost - laulaja Nick Holmes puhelimitse, 3s

#27 5/05
System of a Down - basisti Shavo Odadjian naamatusten Amsterdamissa, ensimmäinen kansijuttuni!
Wednesday 13 - itse Wednesday 13 puhelimitse, 2s

#28 6/05
Jussi Santalahti naamatusten Klubilla, 2s

#29 7/05
Obituary - laulaja John Tardy ja kitaristi Trevor Peres naamatusten Nummirockissa, 4s
Arch Enemy - laulaja Angela Gossow ja rumpali Daniel Erlandsson naamatusten Lontoossa, 2s

#30 8/05
Trivium - laulaja Matt Heafy puhelimitse, 2s

#31 9/05
Juho Juntunen naamatusten ukon Tattoo You -studiolla, 2s
Korn - laulaja Jonathan Davis naamatusten Kööpenhaminassa, 4s

#32 10/05
Rebelhead - laulaja Aki ja basisti Jore naamatusten Artturissa, 1s
Bullet for My Valentine - laulaja Matt Tuck puhelimitse, 2s
Gojira - laulaja-kitaristi Joe Duplantier puheimitse, 1,5s

#33 1/06
In Flames - laulaja Anders Fridén puhelimitse, 4s

#34 2/06
Pain Confessor - kitaristit Tuomas Kuusinen ja Vesa Säkkinen naamatusten Tammelan Pancho Villassa, 3s

#35 3/06
Lacuna Coil - laulaja Andrea Ferro, rumpali Cristiano Mozzati ja basisti Marco Coti Zelati yhdessä sekä laulaja Cristina Scabbia erikseen, kaikki naamatusten Pariisissa, 4s

#36 4/06
ei haastatteluja

#37 5/06
36 Crazyfists - laulaja Brock Lindow puhelimitse, 1,5s

#38 6/06
ei haastatteluja

#39 7/06
Devin Townsend naamatusten Provinssirockissa, 2s
Monsteriser - laulaja-kitaristi Miitri Aaltonen naamatusten Ilosaarirockissa, 1,5s
Eagles of Death Metal - laulaja-kitaristi Jesse Hughes puhelimitse, 2s

#40 8/06
Trivium - kitaristit Matt Heafy ja Corey Beaulieu naamatusten Tukholmassa, 3s
Dir En Grey - koko bändi naamatusten tulkin välityksellä Berliinissä, 1,5s

#41 9/06
Gene Hoglan naamatusten Provinssirockissa, 2s
Killswitch Engage - laulaja Howard Jones puhelimitse, 3s
Medeia - koko bändi naamatusten Klubin bäkkärillä, 2s

#42 10/06
Anthrax - Scott Ian naamatusten Pakkahuoneella, 2s

#43 1/07
Swallow the Sun -  laulaja Mikko Kotamäki ja kitaristi Juha Raivio naamatusten Lutakossa, kansijuttu yhdessä Reverend Bizarren kanssa
Nicole - kitaristi Olli Ketola naamatusten Infernon bäkkärillä, 2s

#44 2/07
Farmakon - kitaristi Toni Salminen, laulaja Marko Eskola ja rumpali Matti Auerkallio naamatusten Artturissa, 2s

#45 3/07
Machine Head - laulaja-kitaristi Robb Flynn puhelimitse, 4s
Shadows Fall - laulaja Brian Fair ja kitaristi Matthew Bachand naamatusten Tukholmassa, 3s
Digby Pearson puhelimitse, 3s

#46 4/07
Hellyeah - rumpali Vinnie Paul puhelimitse, 2s
Dark Tranquillity - laulaja Mikael Stanne puhelimitse, 3,5s
Prestige - basisti-laulaja Aku Kytölä ja kitaristi Jan "Örkki" Yrlund naamatusten Klubilla, 2s

#47 5/07
Heaven and Hell - laulaja Ronnie James Dio puhelimitse, 3,5s
Dream Theater - laulaja James LaBrie puhelimitse, 3s

#48 6/07
Isis - laulaja-kitaristi Aaron Turner puhelimitse, 4s

#49 7/07
Sytykkeitä 2s: Valokuvaaja Sanna Charles, risteilyjärjestäjä Jari Kuusisto Trionfosta ja Deathre-heviteatteribändi

Obituary - laulaja John Tardy puhelimitse, 3s
Megadeth - laulaja-kitaristi Dave Mustaine naamatusten Sauna Open Airissa, 3s

#50 8/07
Sytykkeitä 2s: Sarjakuvataiteilija Tatu Junni, Carcassin Jeff Walker ja Vaderin Peter

Tytär - laulaja-kitaristi Wile ja basisti Hakala naamatusten Kuppila Kulmassa, 2s
Kyuss - pelkkä Vanha liitto -juttu ilman haastattelua, 2s

#51 9/07
Sytykkeitä 2s: Enslavedin Grutle Kjellson, Pofonyn Janne Putkisaari & Misery Inc.:n Janne Tolonen ja Rattuksen Jake Marjamäki

Sotajumala - rumpali Timo Häkkinen ja basisti Tomi Otsala naamatusten Amadeuksessa, 2s
Mokoma - laulaja Marko Annala naamatusten Café La Famillessa, kansijuttu
Monster Magnet - laulaja Dave Wyndorf puhelimitse, 4s

#52 10/07
Sytykkeitä 2s: Profane Omenin Williami Kurki, Wintersunin Kai Hahto ja Welldonen Risto Juvonen

Down - kitaristi Pepper Keenan puhelimitse, 3s
Rotten Sound - laulaja Keijo Niinimaa ja basisti Toni Pihlaja 2h+k:ssa, kansijuttu

#53 1/08
Sytykkeitä 2s: Amberian Dawnin Tommi Kuri, Legion of the Damnedin Maurice Swinkels ja Get in the Pit -webzinen Toni Törrönen

Motörhead - basisti-laulaja Lemmy Kilmister naamatusten Hakametsän jäähallissa, 4s

#54 2/08
Sytykkeitä 2s: Teräsbetonin Arto Järvinen, Testamentin Chuck Billy ja Axegressorin Johnny Nuclear Winter

#55 3/08
Sytykkeitä 2s: Metal Mindin Tomasz Dziubinski, Stonen Janne Joutsenniemi ja Finnish Metal Mania -kampanja ilman haastattelua

Cavalera Conspiracy - laulaja-kitaristi Max Cavalera ja rumpali Iggor Cavalera naamatusten Tukholmassa, kansijuttu

#56 4/08
Sytykkeitä 2s: Farmakonin Marko Eskola, Thaurorodin Pasi Tanskanen ja Extreme Finland Festin Henri Harberg

Testament - laulaja Chuck Billy puhelimitse ja rumpali Paul Bostaph naamatusten Lontoossa, kansijuttu

#57 5/08
Sytykkeitä 2s: Omnium Gatherumin Markus Vanhala, Fullhouse Recordsin Antti Sirvo ja Helheimin basisti-laulaja V'gandr

#58 6/08
Sytykkeitä 2s: Valokuvaaja Eija Mäkivuoti, Crystal Blazen Eerik Purdon ja hevitohtorismies Niall W.R. Scott

Sightless - kitaristi Antinist naamatusten Kaksissa kasvoissa, 1s

#59 7/08
Sytykkeitä 2s: Stay Heavyn Mikko Vehmas, Amoralista lähtenyt Niko Kalliojärvi ja bändiin jäänyt Ben Varon sekä Dead Shape Figuren Juhani Flinck & Burden A.D.:n Ari Niemi

Medeia - kitaristi Samuli Peltola, laulaja Keijo Niinimaa ja kosketinsoittaja Laura Dziadulewicz 2h+k:ssa, 2s
Metallica - basisti Rob Trujillo naamatusten muun lehdistön kanssa ja kitaristi Kirk Hammett kahden kesken Riiassa, kansijuttu

#60 8/08
Sytykkeitä 2s: Century Median Jens Prüter ja Peacevillen Paul Groundwell, Misery Inc.:n Janne Tolonen ja Live Nationin Teemu Suominen (Slayer-lämppärikisa)

Battlelore - laulaja Kaisa Jouhki Helsingissä Ravintola Kipinässä naamatusten, kansijuttu
Trivium - laulaja-kitaristi Matt Heafy puhelimitse, 2s

#61 9/08
Sytykkeitä 2s: Timo Rautiainen, kirjailija Marko Hautala ja Profane Omen

Before the Dawn - laulaja-kitaristi Tuomas Saukkonen Helsingissä Ravintola Kipinässä naamatusten, 3s

#62 10/08
Sytykkeitä 2s: Kaveria ei jätetä -hyväntekeväisyyskeikkoja järjestävä Tuple Salmela, Rautaneito.comin Toni Brigatti ja Embreachin Sami Honkonen

Kreator - laulaja-kitaristi Mille Petrozza puhelimitse, 3s
Six Feet Under - laulaja Chris Barnes puhelimitse, 2s

#63 1/09
Sytykkeitä 2s: FME-organisaation Niklas Nuppola ja Chaosweaverin Max Power, Amorphisin Tomi Joutsen ja Diablo-tuurauspestin saanut Markus Vanhala

Sepultura - laulaja Derrick Green puhelimitse, 3s

#64 2/09
Sytykkeitä 2s: Harmajan JP Leppäluoto, Lappeenrannan kaupunginteatterin Ihmissuden ohjaaja Tatu Tyni ja Trash Festin Mama Trash

Nicole - kitaristi Olli Ketola ja laulaja-kitaristi Ilkka Laitala naamatusten meikän kotona, 1s
Dauntless - laulaja Ari Nieminen puhelimitse, 1s

#65 3/09
Sytykkeitä 2s: Sapattivuoden Marco Hietala, Gorgorothin Infernus ja Hit the Stage -bändi-imitaatiokisaa järjestänyt Aki Nuopponen

Chimaira - kitaristi Rob Arnold puhelimitse, 2s
Hatebreed - laulaja Jamey Jasta puhelimitse, 2s

#66 4/09
Sytykkeitä 2s: Stam1nan Hyrde, Dead Shape Figuren Galzi ja "metallimunkki" Muniraja Dasa

#67 5/09
Sytykkeitä 2s: Insomniumin Niilo Sevänen, Cause for Effectin Tuomo Hohtari ja Provinssirockin Juha Koivisto Manowar-kiinnityksestä

Devin Townsend puhelimitse, 4s

#68 6/09
Sytykkeitä 2s: Rob Halford, Anger Cellin Vesa Säkkinen ja Nuclear Blastin bändiskaba ilman haastattelua

Murdershock - laulaja Pekka Okuloff puhelimitse, 1s
Warbringer - laulaja John Kevill sähköpostilla, 1s
Korpiklaani - laulaja-kitaristi Jonne Järvelä ja basisti Jarkko Aaltonen naamatusten Helsingissä jossain studiossa, 4s

#69 7/09
Sytykkeitä 3,5s:
- Barren Earthin Oppu Laine ja Janne Perttilä
- Arch Enemyn Michael Amott
- Children of Bodomin Henkka Blacksmith
- Alice Cooperin keikkaperuutus ilman haastista
- Rock the Nation Award -bändikisa ilman haastista

Insomnium - koko bändi naamatusten TTVO:n tiloissa, kansijuttu

#70 8/09
Sytykkeitä 3s:
- Slipknotin Corey Taylor
- Hevitutkija Ilppo Lukkarinen
- Porcupine Treen Steven Wilson
- Pitbull Terroristin Ursula
- Winterwolfin Antti Boman a.k.a. Abomanitor (jutussa tietenkin systemaattisesti väärin Abominator)

The Black Dahlia Murder - kitaristi Brian Eschbach puhelimitse, 1s
Alice in Chains - laulaja William DuVall puhelimitse, 3s
Katatonia - kitaristi Anders Nyström ja rumpali Daniel Liljekvist naamatusten Tukholmassa, 4s

#71 9/09
Sytykkeitä 3s:
- Sentencedin Sami Lopakka
- Rock the Nation Awardin voittaneet Steelwing ja Suicidal Angels
- Rautaa rajan taa -dokumentin tehnyt Kalle Kujala
- Runokirjan julkaissut Dead Shape Figuren Galzi Kallio

Nile - kitaristi-laulaja Karl Sanders puhelimitse, 2s

#72 10/09
Sytykkeitä 3s:
- Opium Warlordsin Sami Hynninen
- In Flamesin Björn Gelotte
- Turisaksen Warlord Nygård
- Ajattaran Ruoja
- Kold Reso Kvltin ja Hammer Open Airin Johnny Nurmi

Dark Tranquillity - laulaja Mikael Stanne puhelimitse, 2s
Metallin tulevaisuus -konaisuus, kansijuttu:
- Tarotin ja Nightwishin basisti-laulaja Marco Hietala naamatusten King Foon toimistolla Helsingissä
- Oranssi Pazuzun basisti Ontto naamatusten Artturissa
- Speedtrapin kitaristi Ville Valavuo naamatusten Artturissa
- Century Median A&R Jens Prüter ja Nuclear Blastin A&R Andy Siry maililla
Mayhem - rumpali Hellhammer naamatusten Klubilla, 3s

#73 1/10
Sytykkeitä 3s:
- Ghost Brigaden Wille Naukkarinen
- Six Feet Underin Chris Barnes
- Cannabis Corpsen Phil "Landphil" Hall
- Ääni ja vimma 15v ilman haastattelua
- Mega Therion -klubia pitänyt Mat McNerney

Stam1na - laulaja-kitaristi Antti "Hyrde" Hyyrynen naamatusten Sanomatalon kahvilassa Helsingissä, 4s
Fear Factory - laulaja Burton C. Bell puhelimitse, 3s

#74 2/10
Sytykkeitä 3s:
- Airbournen Ryan O'Keeffe
- Kings of Modestyn Samuel Hjelt
- Sarjakuvataiteilija Joonas Kainulainen
- KRK:n Kipinämikko-palkinto
- Lemmy-elokuvan Greg Olliver ja Wes Orshoski

Armored Saint - basisti Joey Vera puhelimitse, 2s

#75 3/10
Sytykkeitä 3s:
- Black Label Societyn Zakk Wylde
- Medeia studiossa
- Wolfrapin Markus Van Hala
- Lamb of Godin Willie Adler
- Rautaa rajan taa -dokumentista juttu ilman haastista

#76 4/10
Sytykkeitä 3s:
- Solution.45:n Tom Gardiner
- Poisonblackin Ville Laihiala
- OZin Mark Ruffneck
- Project: Metal Nationin Miika Saari
- Ääni ja Vimma -puffi

#77 5/10
Sytykkeitä 3s:
- Soilworkin Björn "Speed" Strid
- Sarjakuvataiteilija Hugleikur Dagsson
- The Empire Shall Fallin Jesse Leach
- Festarikesäkatsaus

Enthrope - rumpali Mikko Mustonen ja kitaristi Ville Keinänen naamatusten Ale Pubissa, 1s

#78 6/10
Sytykkeitä 3s:
- Cradle of Filthin Dani Filth
- Charonin Antti Karihtala
- Ronnie James Dio -muistogaala ja Marco Hietala
- Stone Sourin Josh Rand
- Helvation Festivalin Vesa Isokauppila

Baroness - basisti Summer Welch puhelimitse, 2s
Devildriver - laulaja Dez Fafara puhelimitse, 2s
Bad Religion - rumpali Brooks Wackerman puhelimitse, 3s

#79 7/10
Sytykkeitä 3s:
- Ufomammutin Urlo
- Gene Hoglan opetusvideonsa kanssa
- Metalheim Festivalin Teemu Suominen
- Volbeatin Michael Poulsen

Riistetyt - laulaja Lazze, basisti Piise ja rumpali Jukkeli naamatusten Artturissa, 3s

#80 8/10
Sytykkeitä 3s:
- Topi Sorsakoski Viikate-vierailustaan
- Insomniumin Niilo Sevänen
- Lithurian Niko Kalliojärvi
- Katran Matti Auerkallio
- Mike Portnoyn lähtö Dream Theaterista ilman haastattelua

Hateform - basisti Joni Suodenjärvi puhelimitse, 4s

#81 9/10
Sytykkeitä 3s:
- Crystalicin Mikko Mattila, Toni Tieaho ja Lasse Heinonen
- Turmion Kätilöiden MC Raaka Pee
- Stam1nan Antti Hyyrynen
- Omnium Gatherumin Markus Vanhala
- Rock the Nation Awardia jälleen puuhannut Florian Fink

Forbidden - kitaristi Craig Locicero puhelimitse, 2s

#82 10/10
Sytykkeitä 3s:
- Wintersunin Jari Mäenpää
- The Hauntedin Anders Björler
- Oranssi Pazuzun Ontto
- For the Imperiumin Hakim Hietikko
- Century Median Suomi Metal Star -kisaa järkännyt Jens Prüter

Impaled Nazarene - laulaja Mika Luttinen naamatusten miehen kotona, 4s
Annihilator - kitaristi Jeff Waters puhelimitse, 2s

#83 1/11
Sytykkeitä 4s:
- Symfonian Timo Tolkki
- Stormheit
- Before the Dawnin ja RoutaSielun Tuomas Saukkonen
- Tevana 3:n Juha Jyrkäs
- The Fërtility Cültin Ville Kaila
- Skull Fistin Jackie Slaughter
- Legion of the Damnedin Maurice Swinkels

Korpiklaani - laulaja-kitaristi Jonne Järvelä, basisti Jarkko Aaltonen ja kitaristi Cane naamatusten Hollolan Petrax-studiolla, 2s
Battlelore - kitaristi Jyri Vahvanen puhelimitse, 2s
Turisas - laulaja Mathias "Warlord" Nygård naamatusten Helsingin Majava-baarissa, kansijuttu
MyGrain - kosketinsoittaja Eve ja rumpali DJ Locomotive naamatusten Helsingin ravintola Ilveksessä

#84 2/11
Sytykkeitä 4s:
- DevilDriverin Dez Fafara
- Cut to Fitin Jere Kilpinen
- Hexvesselin Mat McNerney
- Lebowskin Marcin Łuczaj
- Black Label Societyn Zakk Wylde
- Brüssel Kaupallisen Janne Helttunen
- Mercenaryn Jakob Mølbjerg

Children of Bodom - basisti Henkka T. Blacksmith ja kosketinsoittaja Janne Wirman naamatusten Spinefarmin toimistolla Helsingissä, 4s
Blood Ceremony - laulaja-huilisti-urkuri Alia O'Brien mailitse, 3s
Evergrey - laulaja Tom Englund puhelimitse, 2s
Destruction - basisti-laulaja Schmier puhelimitse, 3s

#85 3/11
Sytykkeitä 4s:
- Within Temptationin Robert Westerholt
- Oddlandin Sakari Ojanen ja Jussi Poikonen
- Trap Themin Ryan McKenney
- Crimfallin Jakke Viitala
- Dotman Harri Koskela
- Immortalin Demonaz soolona
- Corpse Molester Cultin Antti Åström

Cavalera Conspiracy - laulaja-kitaristi Max Cavalera puhelimitse, 2s
Graveyard - rumpali Axel Sjöberg puhelimitse, 1,5s
The Haunted - laulaja Peter Dolving puhelimitse, 3s
Amon Amarth - laulaja Johan Hegg naamatusten FME:ssä, kansijuttu

#86 4/11
Sytykkeitä 4s:
- Rotten Soundin Keijo Niinimaa
- Amebixin Rob Miller
- Viikatteen Kaarle Viikate
- Merging Flaren Kasperi Heikkinen
- Wolfin Johannes Losbäck
- Monsteriserin Miitri Aaltonen
- Tarotin Marco Hietala

Medeia - kitaristi Samuli Peltola ja kosketinsoittaja Laura Dziadulewicz vissiin 2h+k:ssa, 5s muttei kansijuttu
Primordial - laulaja Alan Averill Skypeitse, kansijuttu mutta tekstiä kaiketi 4s verran
Norther - laulaja Aleksi Sihvonen puhelimitse, 1,5s
Nile - rumpali George Kollias naamatusten Satakunnankadun Pancho Villassa, mukana myös kaksi Klubilla näppäämääni valokuvaa, 3s

#87 5/11
Sytykkeitä 4s:
- My Dying Briden Aaron Stainthorpe
- Black Country Communionin Glenn Hughes
- Ahman Janne Lönnqvist
- The Black Dahlia Murderin Trevor Strnad
- Dreamtalen Erkki Seppänen ja Seppo Kolehmainen
- Year of the Goatin Jonas Mattsson
- Mustan kuun lapsien Pete Lehtinen

Amorphis - kitaristit Esa Holopainen ja Tomi Koivusaari naamatusten Helsingin Coronassa, 4s
Pestilence - laulaja-kitaristi Patrick Mameli puhelimitse, 2s
Morbid Angel - basisti-laulaja David Vincent puhelimitse, kansijuttu

#88 6/11
Sytykkeitä 4s:
- Charonin Antti Karihtala
- Illsin Hannu Oksa
- Painin Peter Tägtgren
- Pofonyn Janne Putkisaari
- Djervin Agnete Kjølsrud
- Originin John Longstreth
- SoulHealerin Teemu Kuosmanen

In Flames - kitaristi Björn Gelotte puhelimitse, 2s
A.R.G. - kitaristi Jari Kelloniemi naamatusten Keskustorin Public Cornerissa, 2s
Arch Enemy - laulaja Angela Gossow naamatusten Saksan Wermelskirchenissä ja kitaristi Michael Amott puhelimitse, kansijuttu
Devin Townsend Skypeitse, 1,5s

#89 7/11
Sytykkeitä 4s:
- Between the Buried and Men Tommy Rogers
- ICS Vortex
- Jamey Jasta
- Skirmishin Mikko Kupiainen
- Fair to Midlandin Matt Langley
- Necropsyn Janne Kosonen
- Evilen Ol Drake

Trivium - kitaristi Corey Beaulieu naamatusten Tukholmassa, 2s
Amebix - basisti-laulaja Rob Miller Skypeitse, 2s
Anthrax - kitaristi Scott Ian puhelimitse, 4s
Kai Hahto naamatusten Tuskassa, 3s

#90 8/11
Sytykkeitä 4s:
- Vallenfyren Greg Mackintosh
- Jess and the Ancient Onesin Corpse
- For the Imperiumin Hakim Hietikko
- Northern Disciplinen Teemu Grönberg
- Bob Malmströmin Carolus Aminoff
- Mors Subitan Antti Haapsamo
- Conquestin Peter James Goodman

Insomnium - basisti-laulaja Niilo Sevänen naamatusten Seawolf-studiolla, 4s
Profane Omen - kitaristi Williami Kurki ja rumpali Samuli Mikkonen naamatusten Klubilla, 3s
Disease of the Nation - kitaristi Kai-Pekka "Kaikka" Kangasmäki puhelimitse, 1,5s
Machine Head - rumpali Dave McClain puhelimitse, 3s

#91 9/11
Sytykkeitä 4s:
- Mokoman Marko Annala
- Santa Lucian Mape Morottaja
- Death Toll 80k:n Oula Kerkelä
- The Magnificentin Torsti Spoof
- Sonata Arctican Tony Kakko
- Animals as Leadersin Tosin Abasi
- Pain of Salvationin Daniel Gildenlöw

Oranssi Pazuzu - basisti Ontto ja laulaja-kitaristi Jun-His naamatusten Telakalla, 3s
As I Lay Dying - rumpali Jordan Mancino puhelimitse, 2s
Black Sun Aeon - multi-instrumentalisti Tuomas Saukkonen puhelimitse, 2s
Megadeth - rumpali Shawn Drover puhelimitse, 3s
Ghoul Patrol - rumpali Petri Mäkipää puhelimitse, 1,5s

#92 10/11
Sytykkeitä 4s:
- Waltarin Kärtsy Hatakka
- Dark Descent Recordsin Matt Calvert
- Soenin Martin Lopez
- Wasaran Antti Åström
- Battle Beastin Anton Kabanen
- Katatonian Jonas Renkse
- Pestilencen Patrick Mameli

Se, josta ei puhuta - laulaja Samu Männikkö puhelimitse, 1,5s
The Man-Eating Tree - rumpali Vesa Ranta puhelimitse, 2s
Inferno 10v - Miitri Aaltonen, Marco Järvenpää ja Teemu Suominen, kaikki puhelimitse, kainalossa vielä lyhyet kommentit maililla Arch Enemyn laulaja Angela Gossow'lta ja Sólstafirin laulaja-kitaristi Addi Tryggvasonilta sekä puhelimella Turisaan Mathias Nygårdilta, 5s muttei kansi

#93 1/12
Sytykkeitä 4s:
- Lacuna Coilin Andrea Ferro
- The Purifictionin Teppo Tirkkonen
- Nailed Coilin Joonas Kosonen
- Carnalationin Jonne Soidinaho
- Soulfallenin Aapeli Kivimäki
- Re-Armedin Jouni Matilainen
- Eluveitien Anna Murphy

Lamb of God - laulaja Randy Blythe ja kitaristi Mark Morton naamatusten Tukholmassa, 4s
Aborted - laulaja Sven de Caluwé puhelimitse, 2s
Stam1na ja Swallow the Sun - kitaristi Juha Raivio ja Antti Hyyrynen naamatusten Pop Median toimistolla Helsingissä, ylimittainen kansijuttu
Elias Viljanen puhelimitse, 3s

#94 2/12
Sytykkeitä 4s:
- Therapy?:n Andy Cairns
- Tracedawnin Tuomas Yli-Jaskari
- Amberian Dawnin Tuomas Seppälä
- Orange Goblinin Ben Ward
- Coprolithin Ben Pakarinen
- Evil-Lÿnin Marko Niemi
- Steel Pantherin Satchel

Domination Black - kitaristi Ville Wiren puhelimitse, 2s
Curimus - kitaristi Juha-Matti Helmi naamatusten Artturissa, 1,5s
Cannibal Corpse - rumpali Paul Mazurkiewicz puhelimitse, kansijuttu

#95 3/12
Sytykkeitä 4s:
- Judas Priestin Ian Hill
- Shearin Lari Sorvo
- Sadistik Forestin Markus Makkonen
- Naglfarin Kristoffer Olivius
- De Lirium's Orderin Juha Kupiainen
- Lullacryn Sami Leppikangas
- Liberteerin Matthew Widener

Overkill - laulaja Bobby "Blitz" Ellsworth puhelmitse, 2s
Municipal Waste - kitaristi Ryan Waste puhelimitse, 2s
Meshuggah - kitaristi Mårten Hagström ja rumpali Tomas Haake puhelimitse, kansijuttu
Jens Bogren puhelimitse, 3s

#96 4/12
Sytykkeitä 4s:
- Watainin Erik Danielsson
- Lostprophetsin Lee Gaze
- Europen John Norum
- Unleashedin Johnny Hedlund
- Before the Dawnin Tuomas Saukkonen
- Job for a Cowboyn Jonny Davy
- Garfield Steel a.k.a. Ville Pirinen

Oddland - koko bändi Skypeitse, 2s
Kill Devil Hill - basisti Rex Brown puhelimitse, 3s
Paradise Lost - kitaristi Gregor Mackintosh ja laulaja Nick Holmes naamatusten Helsingissä EMI:n toimistolla, kansijuttu
Raskas festarikesä - yhteenvetojuttu, 3s
Jeff Loomis puhelimitse, 3s

#97 5/12
Sytykkeitä 4s:
- Mardukin Morgan Steinmeyer Håkansson
- Total Devastationin Harri Pikka
- Coredustin Sakke Hulkkonen
- Dark Days Aheadin Jukka Salonen
- Burzumin Varg Vikernes
- Disaffectedin António Gião
- Cattle Decapitationin David McGraw

Gojira - laulaja-kitaristi Joe Duplantier puhelimitse, 3s
Kreator - laulaja-kitaristi Mille Petrozza naamatusten Saksassa Nuclear Blastin toimistolla, 3s
Six Feet Under - Chris Barnes puhelimitse, 3s

#98 6/12
Sytykkeitä 4s:
- Nilen Karl Sanders
- Engelin Niclas Engelin
- Sytyke-klubille buukatun Enochian Crescentin Victor
- Rock Science -lautapelitesti
- Abhorrencen Tomi Koivusaari
- Carach Angrenin Iwo "Namtar" Wijers
- Cannibal Accidentin Kurwa Doktor

Eyehategod - laulaja Mike IX Williams puhelimitse, 3s
The Cult - kitaristi Billy Duffy puhelimitse, 3,5s
Sabaton - laulaja Joakim Brodén naamatusten Saksassa Nuclear Blastin toimistolla ja basisti Pär Sundström puhelimitse, kansijuttu
Baroness - laulaja-kitaristi John Dyer Baizley puhelimitse, 3,5s

#99 7/12
Sytykkeitä 4s:
- Serj Tankian
- Korpiklaanin Jonne Järvelä
- Bulletin Hell Hofer
- Barge to Hell -risteilyn Wolfgang Rott
- Embreachin Sami Honkonen
- Demolisherin Markus Koski ja Isto Jänönen
- Arkhamin Kirjaston Samae Koskinen

Testament - kitaristi Eric Peterson puhelimitse, 3s
Chaosweaver - kosketinsoittaja Max Power puhelimitse, 2s
Hellyeah - rumpali Vinnie Paul ja laulaja Chad Gray naamatusten Lontoossa, 2s
Grave - kitaristi-laulaja Ola Lindgren puhelimitse, 2s

#100 8/12
Sytykkeitä 4s:
- Devin Townsend
- Kotipelto ja Liimatainen
- Grease Helmetin Niclas Etelävuori
- Hooded Menacen Lasse Pyykkö
- Papa Roachin Jacoby Shaddix
- Sparzanzan Johan Carlsson
- As I Lay Dyingin Josh Gilbert

Between the Buried and Me - laulaja-kosketinsoittaja Tommy Rogers Skypeitse, 3s
Wintersun - rumpali Kai Hahto ja laulaja-kitaristi Jari Mäenpää naamatusten Helsingin Bar Bäkkärissä, 4s
Brian Slagel puhelimitse, 3s

#101 9/12
Sytykkeitä 4s:
- Stone Sourin Corey Taylor
- Kamelotin Thomas Youngblood
- Wolftrapin Markus Van Hala
- Graveyardin Joakim Nilsson
- Gloria Mortin Juho Räihä
- Heavy Metal Perseen Matias Palm
- Daylight Diesin Jesse Haff

Soundgarden - basisti Ben Shepherd puhelimitse, 4s
Mokoma - laulaja Marko Annala ja kitaristi Tuomo Saikkonen naamatusten Amurin Helmessä, kansijuttu

#102 10/12
Sytykkeitä 4s:
- Grand Supreme Blood Courtin Martin van Drunen
- Scarmin Joel Hokka
- Mysoren Tuomas Vuorio
- Incantationin John McEntee
- The Swordin J.D. Cronise
- Rock Science -pelitesti taas
- Year of the Goatin Per Broddesson

Death - manageri Eric Greif puhelimitse, 2s

#103 1/13
Sytykkeitä 4s:
- Rotten Soundin Keijo Niinimaa
- Bullet for My Valentinen Michael "Moose" Thomas
- Cult of Lunan Johannes Persson
- Hanging Gardenin Jussi Hämäläinen
- Sons of Aeonin Tapio Vartiainen
- Godsplaguen Euge Valovirta
- Masterstroken Janne Juutinen

Barge to Hell -risteilyraportti, 4s
Stratovarius - laulaja Timo Kotipelto naamatusten Telakalla, 3,5s
Stone - rumpali Pekka Kasari puhelimitse, 3s
Sodom - basisti-laulaja Tom Angelripper naamatusten Barge to Hellillä, 2,5s

#104 2/13
Sytykkeitä 4s:
- Lordin Mr. Lordi
- For the Imperiumin Hakim Hietikko
- Eternal Tears of Sorrow'n Altti Veteläinen
- Devourmentin Mike Majewski
- Retaliatory Measuresin Pessi Haltsonen
- Audrey Hornen Toschie
- black metal -tutkija Mikael Sarelin

Omnium Gatherum - kitaristi Markus Vanhala naamatusten Hämeenkadun Pancho Villassa ja laulaja Jukka Pelkonen mailitse kainalojuttuun, kansijuttu
Lost Society - kitaristi Arttu Lesonen puhelimitse, 1,5s
Soilwork - laulaja Björn "Speed" Strid puhelimitse, 3s
Convulse - kitaristi-laulaja Rami Jämsä mailitse, 2,5s