Sata keikkaa täynnä

Ennen kuin jatkan tajunnanlaajennusharjoituksiani, tuon julki erään rumpalinurani merkittävän merkkipaalun. Laskin näet kaikki tekemäni keikat tässä yhteen ja sain tulokseksi satayksi! Upeeta! Mahtavaa! Neljätoista vuotta siihen meni, mutta niin vain sain sata keikkaa tauluun ennen kolmeakymmentä ikävuotta. Uskon ja toivon, että kahteensataan päästään huomattavasti lyhyemmässä ajassa.

Koska en mitään niin rakasta kuin oman elämäni dokumentaatiota, listaan kaikki tekemäni keikat tähän bändeittäin ja aikajärjestyksessä, olkaa hyvä:

Wompuco:

03.10.1997, Hirvonniemi, Hämeenkyrö
17.04.1998, Chamber Rock, Ikaalinen
16.05.1998, Koskilinna, Hämeenkyrö
27.11.1998, Chamber Rock, Ikaalinen
01.02.1999, Yhteiskoulu, Hämeenkyrö
26.03.1999, Chamber Rock, Ikaalinen
14.05.1999, Hälläpirtti, Hämeenkyrö
01.07.1999, Hälläpirtti, Hämeenkyrö
26.11.1999, Chamber Rock, Ikaalinen
26.03.2004, Koskilinna, Hämeenkyrö

My Fate:

08.09.2000, Koskilinna, Hämeenkyrö
17.11.2000, Chamber Rock, Ikaalinen
18.05.2001, Koskilinna, Hämeenkyrö
28.09.2001, Koskilinna, Hämeenkyrö
23.11.2001, Eetvartti, Virrat (bändiskaba)
30.11.2001, Eetvartti, Virrat (bändiskaba)
07.12.2001, Chamber Rock, Ikaalinen
05.04.2002, Chamber Rock, Ikaalinen
22.06.2002, Nummirock, Nummijärvi
23.07.2002, Factory, Helsinki
09.08.2002, Torvi, Lahti
19.11.2002, Sputnik, Tampere
13.12.2002, Chamber Rock, Ikaalinen
28.08.2003, Hella, Tampere
05.11.2003, Sputnik, Tampere
12.12.2003, S-Osis, Turku
18.12.2003, Yo-talo, Tampere
12.03.2004, Kettutien nuorisotalo, Helsinki (Ääni ja Vimma)
26.03.2004, Koskilinna, Hämeenkyrö
16.04.2004, Chamber Rock, Ikaalinen
22.04.2004, Gloria, Helsinki (Ääni ja Vimma)
23.04.2004, Stella Star Club, Helsinki
15.05.2004, Kelorock, Eurajoki
11.06.2004, Klubi, Tampere
11.08.2004, Yo-talo, Tampere
02.09.2004, Sputnik, Tampere
25.09.2004, Club 25, Vaasa
27.10.2004, Yo-talo, Tampere
18.12.2004, Huittinen (akustinen keikka, yksityistilaisuus)
11.02.2005, JeeJee, Tampere
01.04.2005, Yo-talo, Tampere
04.06.2005, Kelorock, Eurajoki
09.06.2005, JeeJee, Tampere
06.07.2005, Klubi, Turku
22.07.2005, Jörisrock, Suonenjoki
11.08.2005, JeeJee, Tampere
09.09.2005, Maksim, Salo
06.10.2005, Sputnik, Tampere
02.12.2005, Club 25, Vaasa
14.01.2006, Yo-talo, Tampere (yksityistilaisuus)
01.03.2006, Nightlife Rock, Helsinki
18.03.2006, Bar 15, Seinäjoki
05.04.2006, Vastavirta-klubi, Tampere
06.04.2006, Henry's Pub, Kuopio
08.04.2006, Club 25, Vaasa
11.04.2006, Klubi, Tampere
25.06.2006, Pushkin Drive, Pietari [RU]
05.08.2006, Torvi, Lahti
26.10.2006, Yo-talo, Tampere
23.02.2007, Klubi, Tampere
14.03.2007, Inferno, Tampere
22.03.2007, Torvi, Lahti
04.05.2007, Inferno, Tampere
06.06.2007, Inferno, Tampere
11.08.2007, Pellavarock, Lammi
28.12.2007, Inferno, Tampere
12.01.2008, Annis, Pori
25.01.2008, Hellä, Tampere
18.04.2008, Seurahuone, Huittinen
11.07.2008, Monttu, Pori
18.07.2008, Yo-talo, Tampere
30.10.2008, Sputnik, Tampere
31.10.2008, Dante's Highlight, Helsinki
01.11.2008, Monttu, Pori
16.04.2009, Sputnik, Tampere
08.05.2009, Baarikaappi, Pori
09.05.2009, Heavy Corner, Helsinki
31.10.2009, Rusko, Tampere (yksityistilaisuus)
05.12.2009, Nord Session, Kostamus [RU]
17.12.2009, Klubi, Tampere
12.02.2010, Chamber Rock, Ikaalinen
13.02.2010, Chamber Rock, Hämeenkyrö
25.02.2010, Yo-talo, Tampere
26.02.2010, Lucky Monkeys, Lappeenranta
27.02.2010, Dante's Highlight, Helsinki
12.03.2010, Annis, Pori
13.03.2010, S-Osis, Turku
01.05.2010, Henry's Pub, Kuopio
14.05.2010, Hevimesta, Oulu
15.05.2010, Bar Saha, Iisalmi
09.06.2010, Jack The Rooster, Tampere
04.12.2010, Nord Session, Kostamus [RU]

Avenie:

07.11.2009, Pub Katse, Jyväskylä
21.11.2009, Heavy Corner, Helsinki
17.12.2009, Klubi, Tampere
12.06.2010, Jack The Rooster, Tampere

Minä, Mikko, Jarppe, Tane ja Antti:

28.08.2010, Rusko, Tampere (yksityistilaisuus)

Mr. Snowbody:

08.06.2011, Jack The Rooster, Tampere

Snowbody:

29.07.2011, Venttiili, Hämeenkyrö

Ghost Voyage:

19.08.2011, Selviytyjät Private Metalfest (yksityistilaisuus)
20.08.2011, Bar 15, Seinäjoki

Tajunnanlaajennusta, osa 1: Aika

Joko sattuman tai universumin johdatuksen ansiosta olen törmännyt tihenevään tahtiin ajatukseen siitä, että oman ajattelun aktiivinen laajentaminen tekee ihmiselle hyvää.

Mitä laajempi ajattelu on? Sitä voi pohtia monesta kulmasta. Otan tarkastelun alle kolme käsitettä, joiden hahmottaminen laajasti ei varmaan ole pahitteeksi kenellekään. Ne ovat aika, tila ja kulttuuri. Teen kustakin käsitteestä oman tekstinsä, koska muuten tulee liian pitkää horinaa. Ensimmäisenä siis aika, olkaa hyvät.

Usein tuntuu siltä, että vallalla on melkoisen suppea aikakäsitys. Tietokonenörteillä on tapana hekotella alan "ikivanhoille" mainoksille jostain kolmenkymmenen vuoden takaa. Niissä käytetään suuria superlatiiveja teknisistä ominaisuuksista, jotka löytyvät tänä päivänä varmaan autonavaimistakin. Tavallaan tämän naureskelun ymmärtää, koska tekniikan kehitys on ollut niin järjenvastaisen nopeaa. Mutta siinä se pointti juuri onkin, nopeassa kehityksessä eikä ajan kulumisessa. Eihän kolmekymmentä vuotta ole vielä aika eikä mikään, oikeasti. Ja nörttien hymyilyraja kulkee arvatenkin jossain viisi vuotta vanhan teknologian kohdalla.

Muoti on toinen ala, jossa aivan äsken tapahtunut nähdään mielellään ikivanhana. 1980-luvusta on jo niin järrrrrkyttävän kauan, että kasarikampauksille voi naureskella vapautuneesti – vaikka tämä maa on yhä täynnä täysissä sielun ja ruumiin voimissa olevia ihmisiä, jotka niitä kampauksia ovat kantaneet.

Ehkä on niin, että tällainen ironinen menneelle naureskelu jotenkin alleviivaa omaa edelläkävijyyttä, ikään kuin sillä olisi jotain merkitystä. Miksi meidän pitää pysyä "ajan tasalla"? Mitä kauheaa ja peruuttamatonta tapahtuu, jos emme pysy? Kaappaako joku omituinen madonreikä meidät limboon, josta emme enää ikinä pääse pois?

Mietitäänpä hetki esimerkiksi sellaista asiaa kuin ihmisikä. Minä, pian kolmekymppinen mies, olen tavannut ja tuntenut paljon ihmisiä, jotka ovat olleet elossa yli sata vuotta sitten. He ovat nähneet lehdissä noita kolmenkymmenen vuoden takaisia mainoksia uusista, huikeista tietokoneista ja ihmetelleet 1980-luvun hiusmuotia – 70-vuotiaina!

Tietotekniikka ja muoti ovat tietenkin ääriesimerkkejä tästä perspektiiviharhasta, jossa kehityksen nopeus ja ajan kuluminen menevät sekaisin. Rockmusiikki on hieman lievempi esimerkki, muttei paljon.

Ajatellaan ihmistä, joka on syntynyt vuonna 1910 ja kuollut 90-vuotiaana vuonna 2000. Minä olen elänyt hänen kanssaan yhtä aikaa parikymmentä vuotta. Minun koko identiteettini perustuu 1980-luvun alun jälkeen tehdylle raskaalle rockille. Hän on puolestaan ollut jo neljänkymmenen, kun rock'n'roll on päästellyt ensirääkäisyjään Amerikassa 1950-luvulla!

Entäs tämä sitten: lähimmäksi rock'n'rollin keksijän arvonimeä päässyt Chuck Berry (s. 1926) on yhä hengissä ja tehnyt keikkojakin aivan viime vuosiin saakka! Se on ällistyttävää, kun ajattelee kuinka valtavan suuri ja monipuolinen ilmiö rock tänä päivänä on. Ja jotkut puhuvat kaksikymmentä vuotta sitten tehdyistä rocklevyistä "vanhoina"! Mitä ihmettä?

On siistiä pohtia, kuinka pitkälle historiaan pääsee jo muutaman ihmisen ketjun avulla. Otetaan taas se tyyppi, joka on syntynyt 1910. Hän on tuntenut väkeä, joka on elänyt suurimman osan elämästään 1800-luvun puolella. Ketjua ei tarvitse jatkaa kuin yhdellä, kun päästään jo 1700-luvulla syntyneisiin. Minun ja 1700-luvun väliin tarvitaan siis vain kolme ihmistä!

Ihmiset ovat eläneet, nauttineet, kärsineet ja selviytyneet kolmesataa ja kolmetuhatta vuotta sitten, jopa kolmekymmentätuhatta vuotta sitten. Tässä katsannossa on aivan triviaalia, kuinka alkeellista tietotekniikka oli tai kuinka rumia kuontaloita ihmiset kantoivat kolmekymmentä vuotta sitten. Merkitykselliset asiat löytyvät aivan toisaalta.

Kapeakatseinen (nyky)ajan tasalla pysytteleminen saattaa pahimmillaan olla ajan tuhlausta. Vaikka ihmiselämä on pitkä, se tapahtuu nyt.

Musiikin kunnioittamisesta

Musiikki on ääniaaltoja. Rockmusiikki on laulajan vartalosta ja ihmisen kehittämistä vimpaimista monimutkaisten prosessien kautta lähteviä ääniaaltoja, joista korva poimii taajuuksia ja aivot erittelevät rytmiä, melodiaa, sointukulkuja, äänenväriä ja ties mitä.

Aivoissa sitten tapahtuukin yllättävän paljon. On hämmästyttävää, kuinka valtavia tunteita ja merkityksiä musiikkiin liittyy. Mikään muu taidemuoto ei vaikuta ihmisen tunnetilaan yhtä suoraan ja yhtä voimakkaasti. Ihmisillä on käynyt säkä, kun jotain näin siistiä on ylipäätään olemassa.

Yltäkylläisyys tuottaa kyllästymistä. Musiikkia julkaistaan tolkuttoman paljon ja tungetaan korvaan joka paikassa, siis aivan joka paikassa. Tämän seurauksena musiikin arvo ja merkitys ovat alamaissa. En tarkoita nyt kaupallista arvoa, koska se on minusta helvetin banaali asia, olkoonkin, että se tietysti liittyy kysymykseen melko olennaisesti.

Mikä eteen? Ongelmaan on yksinkertainen ratkaisu: kunnioittakaamme musiikkia. Piinkovana optimistina luulen, että tämä yksinkertainen ohjenuora auttaa ratkaisemaan myös musiikkibisneksen ongelmia.

Musiikki antaa kuulijalleen valtavan paljon, jos sille antaa kunnioitusta, tilaa, aikaa ja mahdollisuuksia. Silloin sen maailma avautuu ja suunnattomat elämykset, jotka määrittävät joskus loppuelämää, ovat parhaimmillaan ulottuvilla.

Totta kai musiikkia saa ja pitääkin kuunnella joskus "vain taustalla", imuroidessa, ryypiskellessä tai lenkkipolulla. Mutta suuri osa kaikesta hyvästä menee ohi, jos musiikin funktio elämässä on vain hiljaisuuden täyttäminen. Sitä paitsi minusta hiljaisuuttakin tarvitaan, eikä sitä aina tulisi pyrkiä täyttämään.

Kolikon toinen puoli on se, että musiikin tekijöiden ja esittäjien tulee kunnioittaa omaa luomistyötään. Näin varmaan usein onkin, oletusarvoisesti. Mutta jos artisti tai biisintekijä alkaa suhtautua tekemiseensä ulkokohtaisesti tai välinpitämättömästi, tietoisesti tai tiedostamattaan, se johtaa helposti kaikkien kannalta ikäviin seurauksiin. Siksi kunnioitus pitää muistaa.

Musiikin kunnioittaminen ei vaadi muuta kuin keskittymistä. Suosittelen.