Infernon sivuille tuli eilen ennakkokuunneltavaksi kaksi lähiaikoina ilmestyvää levyä, Insomniumin One for Sorrow ja Sólstafirin Svartir Sandar. Näiden kuuntelujen ansiosta Infernon sivujen yhden päivän kävijäennätys meni komeasti uusiksi.
Tämä on äärettömän lohdullista. Kumpikin levy on näet juuri niin järjettömän hyvä, että koko maailman kannattaa niitä kuunnella. Olen todella iloinen siitä, että saan omalla avustajapanoksellani Infernossa olla auttamassa tämän fantastisen musiikin saattamista maailman tietoisuuteen.
Sólstafir tulee Islannista, Insomnium Suomesta. Kumpikaan yhtye ei häpeile, peittele eikä piilottele sitä, mistä on kotoisin. Sólstafir teki koko tupla-albuminsa alusta loppuun islanninkieliseksi, Insomnium puolestaan tarjoaa niin suomalaiskansallista melodiaa, ettei sellaista voisi minkään muun maalainen yhtye saavuttaa.
Tärkeintä on kuitenkin tunnelma. Tässä tullaan nyt siihen pisteeseen, jossa mitkään tämän tai minkään muunkaan maailmankaikkeuden sanat eivät riitä yhtään mihinkään. On ihan turha yrittääkään kuunnella esimerkiksi Insomniumin Only One Who Waitsia tai Sólstafirin Fjaraa ilman kyyneleitä.
Ottakaa, hyvät ihmiset, haltuun.
Insomnium - One for Sorrow
Sólstafir - Svartir Sandar
Svartir sandar on tosiaan peräti kohtuuttoman erinomainen levy. Näinköhän pitäisi jaksaa myös Insomniumiin tutustua..
VastaaPoista